Kahden kunnan väkeä

Miten lähteä tekemään verkkosivustoa museoille, jotka ovat kahden eri kunnan alla? Mitä haasteita se tarjoaa käytännön kannalta? Mitä tulee ottaa huomioon, että projekti tarjoaa suurimman mahdollisen hyödyn sekä museotoimijoille että kuntalaisille?

Ylläolevia kysymyksiä jokainen yhteishankkeen projektin vetovastuussa oleva henkilö joutuu varmasti pyörittelemään. Olen vasta projektin alussa, mutta eteen on tullut jo muutama huomioon otettava asia:

1. Vuoropuhelu tietohallinto-osaston kanssa
Kunnilla on usein oma tietohallinto-osastonsa, kuten tässäkin tapauksessa. Tietohallinnoilla on omat toimintatapansa ja verkkosivustojen hallinnassa yksi tärkeimmistä piirteistä on käytettävä julkaisujärjestelmä. Monissa kunnissa hallittavia julkaisujärjestelmiä voi olla jo useita, joten yksi mahdollisesti uusi julkaisujärjestelmä paletissa tuo lisähaasteita tietohallinnolle.
Tietohallinto on pidettävä mukana ja tietoisena järjestelmävalinnoista ja palveluntuottajista, vaikka jälkimmäinen ei tulisikaan kunnilta itseltään. Aina kun on kyse tietojärjestelmähankkeista, niitä ei voi eikä pidä tehdä tietohallinnon tietämättä. Ideaaliahan olisi, että valittava julkaisujärjestelmä on jo tietohallinto-osastojen paletissa mukana, jos mahdollisesti jopa koko kunnan verkkosivujen julkaisujärjestelmänä. Aina se ei tietenkään ole mahdollista, eikä se saa olla julkaisujärjestelmän valinnassa tärkein kriteeri.

2. Julkaisujärjestelmä
Verkkosivustohankkeen yksi kriittisimmistä ja kaikkeen vaikuttavista valinnoista on julkaisujärjestelmän valinta. Suuri osa blogiteksteistäkin tulee todennäköisesti käsittelemään julkaisujärjestelmää. Kun on kyse yhteishankkeesta, julkaisujärjestelmän valintaan vaikuttaa luonnollisesti moni asia: Kuinka paljon/minkä tason käyttäjiä verkkosivustolla tulee olemaan? Millaista sisältöä verkkosivustolle tullaan luomaan? Tuleeko sivuston olla skaalautuvissa mahdollisesti muuhunkin tulevaisuudessa? Kuinka räätälöitävissä sivuston on oltava? Ja kun on julkisesta toimijasta kyse: onko julkaisujärjestelmä avoimen lähdekoodin, ilmaisen lisenssin omaava järjestelmä vs. kaupallinen, suljetun lähdekoodin järjestelmä?

3. Yhteiset tavoitteet, toimivat sisällöt
Tässä projektissa erillisiä museoita on neljä. Pahimmillaan/parhaimmillaan yhteishankkeessa toimijoita voi olla kymmeniä. Kuinka luoda toimiva sivusto, joka ei rönsyile sinne tänne, ja jonka tavoitteet ovat selkeät ja yhtenevät? Oma näkökulmani on, että sisältöä voi ja monissa tapauksissa pitääkin olla paljon, kunhan se on:
1. ajantasalla ja
2. käyttäjälähtöisesti navigoitavissa.

Toisin sanoen kaikki sellaiset sivut ovat turhia, joissa lukee: ”Tähän tulee sisältöä myöhemmin”, jos se sama teksti löytyy sieltä vuosia myöhemminkin. Jos uudelle sivulle ei ole selkeää päivityssuunnitelmaa, sitä ei kannata lätkäistä kuntalaistenkaan harmiksi esille. Myös sivut, joissa on vanhentunutta tietoa tai tieto on väärää tai harhaanjohtavaa, tulee poistaa.
Sivuston on oltava myös hyvin järjestäytynyt, navigointitermit käyttäjälähtöisiä ja intuitiivisia. Tällöin sisältö saa ja voikin lähteä kasvamaan, kunhan aluksi sovituista periaatteista pidetään kiinni. Miten nämä on sitten ratkaistavissa?

1. Ajantasainen tieto = ennakkoonmäärätyt ja motivoituneet päivittäjät verkkosivustolle
Kuulostaa ehkä itsestäänselvyydeltä, mutta useinkaan se ei sitä ole. Jos organisaatiossa ei ole jo olemassa verkkosivujen päivittäjää, se joudutaan mahdollisesti valitsemaan henkilöistä, jotka eivät sitä missään nimessä halua tehdä/joiden työmäärä on jo muutenkin äärirajoilla. Kun nykyaikana kumminkin tiedon välittäjänä on oltava se, joka tiedon omaa, päivittäjä on ehdottomasti löydettävä omasta organisaatiosta.
Miten sitten motivoida päivittäjää verkkosivustolle? Tähän ei varmasti ole yhtä oikeaa vastausta, eteenkään kun harvoin organisaatiolla on mahdollista nostaa palkkaa (toisaalta verkkosivujen päivittäminen pitäisi olla osa tämän päivän viestintää, ei ylinmääräinen työ.). Yksi mahdollinen motivaattori museoiden tapauksessa voisi olla verkkokävijöiden laskeminen kävijämääriin. Tällöin tilaajille lähetettävien kävijämäärien mukana lähetettäisiin myös verkkoanalyysityökalun raportti yksilöidyistä kävijöistä. Ehkä tätä tehdäänkin jo, mutta kuinka sitä hyödynnetään jos hyödynnetään?

2. Käyttäjälähtöinen navigointi
Kuinka saada käyttäjät löytämään etsimänsä? Ja nykyaikainen lähestymistapa: kuinka saada käyttäjät löytämään joku sellainen asia, jonka haluat käyttäjien löytävän? Lähtökohta navigoinnin suunnitteluun on tosiaan käyttäjissä ei toimijoissa, ei edes jälkimmäisessa tavoitteessa. Kaikki tulee ajatella käyttäjien ja kuntalaisten kautta. Miten, missä, milloin? Tänä päivänä on otettava huomioon esim. navigointipalkin konkreettinen muoto, sillä yhä useampi käyttäjä on mobiilikäyttäjä. Kun päätelaitteen muoto vaihtelee pienestä kännykästä ison läppärin näyttöön, tulisi navigointipalkinkin muuttaa muotoaan (responsiivinen eli päätelaitteeseen mukautuva suunnittelu). Palataan tähänkin asiaan myöhemmin…

Kun yhteishankkeen tavoitteet saadaan yhtenäisiksi, siitä on hyvä lähteä suunnittelemaan toimivaa ja elävää verkkosivustoa, jossa on museoiden kannalta näyttelytoimintaa tukevaa sisältöä ja sisältöä, joka lisää käyttäjiä sekä konkreettisessa museossa että verkkosivuilla.

to be continued…

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s