Ja valittu julkaisujärjestelmä on…tadadadaa: Drupal!

Disclaimer: En ole Drupal-asiantuntija. Ainoa todella tuttu julkaisujärjestelmä on Joomla ja jonkin verran olen tutustunut Concrete 5:een ja muutamaan kaupalliseen järjestelmään. Alla oleva teksti on siis suodatettu oman, rajallisen ymmärrykseni kautta, joten käsittelisin tekstiä enemmänkin kesynä pamflettina kuin raskaana raamattuna.

Drupalista voi lukea täältä, täältä ja täältä. Kyseessä on siis avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä eli toisin sanoen koodia ei omista kukaan. Vaikka Drupalin lisenssi on vapaa, on olemassa pieni, rajoitettu ryhmä eli Drupalin ytimen ”coren” kehitystiimi, joka pitää käsissään julkkarin ”sydäntä”. Usein siis julkaisujärjestelmä rakentuu kolmesta osasta:

1. Ydin eli core = Tämä on tosiaan koko järjestelmän sydän, jonka päälle on kerätty muu sälä. Jos tätä lähtee muuttamaan, voi tulla rikkoneeksi jotain niin pahoin, ettei sydäntä saa enää karsittua kasaan vaan se on vaihdettava kokonaan uuteen.

2. Moduulit, komponentit = Ytimen päälle on rakennettu erilaisia osioita, joista muodostuu järjestelmän kokonaisuus. Useissa julkaisujärjestelmissä ne koostuvat moduuleista ja komponenteista.

3. Teemat, templaatit (englanniksi templates) = Teemat tai templaatit muuttavat julkaisujärjestelmän oletusulkoasua ja mallia. Kyseessä ei ole kumminkaan pelkästään ulkoasumuutos vaan ne vaikuttavat myös koko julkkarin rakenteeseen.

Mitkä ovat julkaisujärjestelmän hyödyt?

Jos www-sivuilla ei ole käytössä julkaisujärjestelmää, se tarkoittaa usein sitä, että sivut päivitetään omalla koneella jollain muokkausohjelmalla (esim. tekstieditori, Frontpage jne..), jonka jälkeen sivut siirretään jonkin siirto-ohjelman avulla www-palvelimelle. Tämä tehdään siis joka kerta, kun sivuun pitää tehdä muutoksia. Tehokasta, eikö totta?

Sivu www-palvelimella —> siirto-ohjelman kautta omalle koneelle —> muokkaus —> siirto-ohjelman kautta www-palvelimelle –> sivu www-palvelimella.

Julkaisujärjestelmä mahdollistaa sen, että sivuja voi muokata suoraan selaimen kautta. Tällöin päivittäjä kirjautuu sisään tunnuksillaan (esim. http://www.omansivunnimi.fi/kirjaudusisaan) ja muokkaa suoraan tekstiä ja painaa tallenna.  Tiiviisti asiasta voi lukea esim. artikkelista ”mikä ja miksi julkaisujärjestelmä?”.

Miksi meille on paras Drupal?

Onko se edes paras, se selviää vasta myöhemmin. WWW-sivujen kehitys juoksee sellaista vauhtia eteenpäin että drupalin tapaiset, monimutkaiset ja ehkä hieman raskaatkin (junaksikin kutsuttu) järjestelmät voivat jäädä täysin jalkoihin sellaisille järjestelmille, jotka ovat käyttäjälähtöisiä, intuitiivisia, asenna ja ota käyttöön -tyylisiä julkaisujärjestelmiä. Mutta tässä tapauksessa uskon, että Drupal on yksi parhaista vaihtoehdoista, koska:

1. Se on räätälöitävissä millaiseksi haluamme. Tätä argumenttia on hankala kiistää, Drupal taipuu moneen. Drupalin ongelmana voisi pitää sitä, että se on tavallaan nörttien järjestelmä. Asensin sen omalle koneelle ja verrattuna joomlaan, logiikka on hyvin erilainen. Kaikki on tavallaan ”palasina” ja oma sivu kootaan ihan pienistä osista kasaan.

Mutta koska museot tarvitsevat hyvin erilaisia ja räätälöitäviä elementtejä sivustolle nyt ja tulevaisuudessa, Drupal tarjoaa sen mahdollisuuden.

2. Ammattimaista tukea on tarjolla paljon. Jos jotakin olen eräässä aiemmassa työpaikassani oppinut, niin se on se että tavaralle tai asialle on löydyttävä aina enemmän kuin yksi toimittaja. Tämä pitää hinnat ja osaamisen kilpailukykyisenä.  Drupalin tapauksessa teknisiä osaajia on Suomessa todella paljon. (Toisin kuin esim. joomlassa, jossa kehittäjiä on kyllä globaalisti paljon, mutta esim. Suomesta on hankala löytää isompia firmoja, jotka tekevät ja tukevat joomlan kehittämistä ja kehittävät lisäosia.).
Kun drupal-tekijöitä on paljon, museot voivat aina tarvittaessa vaihtaa teknisen työn tekijöitä ja kilpailuttaa tarvittavia lisäosia (esim. verkkonäyttelyn tekninen toteutus).

3. Drupal on avoimen lähdekoodin, lisenssivapaa julkaisujärjestelmä
Tämän hetken trendi ja tulevaisuuden suunta on julkisen sektorin tiedon tuottaminen avoimen tiedon periaatteiden mukaisesti (aktiivisesti ja maksutta). Tätä vasten peilaten tuntuisi lähes mahdottomalta ottaa julkaisujärjestelmä toimittajalta, joka myy suljettua, maksullista järjestelmää. Usein suljetun ja maksullisen järjestelmän ostaminen tarkoittaisi myös sitä, että kohta 2. kumoutuisi ja ammattimaista tukea olisi tarjolla tasan yksi kappale. Oma kantani on, että jos kyseessä on vielä pienehkö firma, ei se voi millään pysyä mukana kehityksessä samalla tavoin kuin avoin järjestelmä, jolla on kehittäjiä paljon. Tästä toki voi olla eri mieltä ja moni onkin ihan hyvin argumentein.  Suurin puute avoimessa julkaisujärjestelmässä on mielestäni tietoturvan heikkous, etenkin jos järjestelmäpäivityksistä ei pidä huolta. Toisaalta tähän voi vaikuttaa miettimällä tarkan päivitys- ja päivittäjäsuunnitelman sekä niin, ettei kerää mitään arkaluontoista tietoa.

4. Vertaistukea on tarjolla
Moni museo käyttää jo drupalia, esim. Espoon modernin taiteen museo Emma (www.emma.museum), Ateneumin taidemuseo (www.ateneum.fi), Pariisin Louvre (www.louvre.fr). Allekirjoittanutkin on soitellut ja kysellyt mielipiteitä ja kokemuksia eri museoista ja löytänyt monta hyvää vinkkiä sen kautta. Olemme tavallaan samalla puolella, joten hyvien käytäntöjen jakaminen on enemmän kuin kannattavaa.

Lähdemme siis luomaan sivuja Drupalilla. Seuraava askel on asennuttaa Xampp-kehitysympäristö ja Drupal omega-teemoineen koneelleni, että pääsen tutustumaan Drupaliin syvemmin.

Minna

Advertisements

9 comments

  1. Perttu Tolvanen

    Ihailtavaa avoimuutta, ja hyviä perusteluja. Hienoa työtä! Noista perusteluista kohdat 1,2 ja 4 ovat minusta erittäin hyviä. Tuota kolmosta on pakko haastaa hieman 🙂 Itse valinta on varmasti teille perusteltu, ja tunnutte olevan erittäin hyvin myös kartalla siitä mitä saatte, ja mitä ette saa Drupalin kohdalla. Erinomaista.

    Olen samaa mieltä siitä, että Drupal on aika omassa sarjassaan kun puhutaan ”julkaisujärjestelmätoimintoja sisältävästä paketista” jota voidaan myös mukauttaa mihin suuntaan tahansa. Julkaisujärjestelmänä Drupal ei ole kovin kaksinen esimerkiksi kaupallisiin kilpailijoihin verrattuna (sisällöntuottajan näkökulmasta katsottuna etenkin). Mutta esimerkiksi teidän kohdallanne varmasti painottuvat muutkin asiat, esim. tuo mukautettavuus.

    Toinen Drupalin vahvuus on todellakin Suomessa varsin hyvä osaajamarkkina. Tosin Drupal kun kasataan vahvasti palikoista, niin toteutukset ovat hyvin asiakaskohtaisia, joten esim. toimittajan vaihtaminen ei välttämättä ole ollenkaan helppoa – eli uudella toimittajalla voi kestää aika pitkään haltuunotto, koska joutuu opiskelemaan uuden järjestelmän varsin perusteellisesti. Toki Drupaliakin voi tehdä ”hyvien käytänteiden” kautta, mutta se on aika harvinaista etenkin pienempien toimijoiden kanssa. Ja järjestelmä ei varsinaisesti pakota tekemään asioita tietyillä tavoilla. Tämä on myös haaste tuohon neloskohtaan liittyen, koska vertaistuen hyödyntäminen voi olla vaikeata jos kaikilla on kovin erilaiset ympäristöt käytännössä.

    Vertaistuesta saa siis varmasti irti paljon, esim. tietoa toimittajista, hinnoista, hyvistä valmismoduuleista, räätälöintien hinnoista ym ym ym. Mutta. Jos haluaa todella ottaa tehoja irti, eli voisi vaikka yhdessä tilata jonkun galleriamoduulin näyttelyiden esittelyyn, niin tällaisen yhteismoduulin toteutus vaatii hyvää suunnittelua ja koordinaatiota. Yhden tahon tekemä moduuli ei välttämättä istu muille nimittäin ollenkaan jos suunnittelussa ei ole huomioitu yleiskäyttöisyyttä alusta asti.

    Ja sitten pitkän johdannon jälkeen tuohon kolmoskohtaan, josta olen hieman eri mieltä. Avoin lähdekoodi ja avoimet rajapinnat ovat nimittäin kaksi täysin eri asiaa. Avoin tiedon tuottaminen ei mitenkään vaadi avoimen lähdekoodin järjestelmiä sen tiedon tuottamiseen. Drupalikaan ei tarjoa käytännössä mitään erikoista etua siihen, että museo voisi jotenkin brassailla olevansa ”avoimessa tiedon tuottamisessa” nyt jotenkin edelläkävijä koska on valinnut Drupalin. Olen itsekin idealistisesti kyllä sitä mieltä, että esim. museoiden kannattaa käyttää avoimen lähdekoodin järjestelmiä jos ne soveltuvat vain riittävän hyvin käyttötarpeisiin (kuten tässä tapauksessa minusta ihan soveltuu), mutta tuota avoimen tiedon tuottamista ei saa sotkea järjestelmävalinnan perusteluihin.

    Drupalin kanssa voi myös aivan samalla tavalla saada toimittajalukon aikaiseksi johonkin paikalliseen koodaripajaan, ja pahimmillaan voi lukittautua vielä myös sopimus- ja käyttöoikeusehtojen kautta toimijaan jos ei ole hoitanut sopimusneuvotteluvaihetta kunnolla (Drupalin lisenssi on tässä tosin vahva apu, mutta silti asia on tärkeä huomioida). Myös hostingin kautta lukittuminen on varsin yleistä, ja voi estää käytännössä toimittajan vaihtamisen myöhemmin – tai useiden toimittajien tekemien palikoiden käyttämisen.

    Ymmärrän miksi vertaat suljettuihin ja maksullisiin järjestelmiin kuten vertaat, mutta silti on pakko kommentoida, että tuo väite ei ole yleistettävissä ja on minusta jopa harhaanjohtava väite. Ei suljetun koodin järjestelmä lähtökohtaisesti lukitse ”yhteen toimittajaan”. Esim. Microsoft-puolella on useita tuotteita, joilla on Suomessakin kymmeniä vahvoja toimijoita, ja täten niiden tukipalvelut ja toimituskyky ovat esim. Drupalia paremmat – ja monessa näissä myös toimittajan vaihtaminen on ihan käytännön tasolla helpompaa kuin Drupalin kohdalla. Toimittajariippumattomuus ja avoin lähdekoodi eivät siis minusta liity toisiinsa välttämättä mitenkään. Tämä on etenkin näin silloin kun puhutaan rajallisten budjettien maailmasta. Harvalla asiakkaalla on oikeasti halua ja rahaa koodata jotain isompaa jota tuotteen kehitystaho (oli se kaupallinen toimija tai avoimen koodin yhteisö) ei ole valmis tekemään. Ymmärrän vertailun silloin kun puhutaan jostain mainostoimistojen ja digitoimistojen itsekoodailemista php-tuotteista (joita toki edelleen on todella paljon etenkin Suomessa), mutta tuon yleistyksen kanssa olen tarkkana kun sitä viljellään niin yleisesti. Eikä siinä ole minusta kyse mielipideasiasta. Kritiikkini ei siis kohdistu vain sinuun tässä kohtaa.

    Myös tuon ”ilmainen” termin kanssa olisin hyvin varovainen. Joku WordPress.com on melko ilmainen palvelu, koska siinä saa ylläpidot, teemat ja moduulit ja päivitykset oikeasti ilmaiseksi. Itse asennettu Drupal vaatii lähes poikkeuksetta satoja tunteja työtä että sillä saa julkaisukelpoisen viestinnällisen verkkosivuston pystyyn. Ei sellainen järjestelmä ole ilmainen minun mielestä 🙂 Siinä ei ehkä ole lisenssejä vain, mutta minusta IT-alalla lisenssit eivät ole enää nykyisin mikään itseisarvo – ne ovat vain yksi tapa rahoittaa tuotekehitystä. Drupalin kohdalla lisenssejä ei tarvita, koska asiakkaat itse rahoittavat tuotteen tuotekehityksen maksamalla työstä.

    Lopuksi: Mahtavaa, että tällä tavalla prosessia olette avanneet. Siksi mielellään osallistuu keskusteluun 🙂 Ja on hienoa lukea myös pohjoisen Suomen tapahtumista. Helsinki-keskeisyys on Vierityspalkissa tiedostettua, ja johtuu oikeasti alan aika hurjasta painottumisesta etelään (pääkaupunkiseudulla tuhansia web-alan tekijöitä, Tampereella satoja, muut isot kaupungit käytännössä vain kymmeniä päätoimisia tekijöitä). Tällaisia blogeja tarvitaan pohjoisessa lisää, niin minäkin kirjoittelisin enemmän maan kauniimman puoliskon tapahtumista!

    • minnami

      Kiitos vastauksestasi Perttu.

      Oikeastaan en käy kiistämään väitteitäsi, koska ne kaikki ovat varmasti totta. 🙂 Yritän tiivistää jutut lyhyiksi, siksipä tulee huonoja lauseenrakenteita ja heikkoja perusteluja. Ja ”ilmainen” -sanasta olen hyvinkin samaa mieltä, mietinkin julkaistaessa jo, että jätänkö pois.

      Vielä noista kaupallisista, hyvistä järjestelmistä: niitä varmasti on ja paljon. Mutta siinä vaiheessa kun puhutaan muutaman kymmenen tuhannen budjetista ja muutamasta kuukaudesta, niin sekä aikaa että rahaa on rajallisesti. Silloin on todellakin mietittävä, kuinka kauan esim. julkaisujärjestelmien tutustumiseen käyttää aikaa. Ja yllättävää kyllä; mitä enemmän niihin tutustuu, sitä vähemmän haluaa valita mitään. Kaikissa on ongelmansa. Ja kun minut on palkattu tähän työhön, haluan mielelläni tietää, mitä me museoille ostamme. Tällöin avoimen lisenssin järjestelmät ovat hyvä vaihtoehto, sillä voin tutustua järjestelmään ihan kooditasolla _ennen_ kuin edes laitamme tarjouspyyntöä menemään. Onko se sitten tarpeen tai edes suotavaa että projektikoordinaattori tutustuu kooditasolla järjestelmään, siitä en tiedä. Tällä hetkellä kuvittelen että se parantaa keskusteluyhteyttä tekniseen toimittajaan ja tehostaa projektia, kun tiedän mistä puhutaan.

      Avoimesta tiedosta puhuessa tarkoitin ennenkaikkea avoimen tiedon periaatetta, joka pätee sekä avoimeen sisältöön että avoimeen lähdekoodiin. Tietenkään ne eivät vaadi toimiakseen toisiaan, mutta ne noudattavat samaa periaatetta. Taustalla on tosiaan ajatus siitä, että julkiset toimijat tuottavat julkisin varoin avointa tietoa ja mahdollistavat sen avoimin rajapinnoin kaikkien käyttöön. Kysynkin: miksi julkinen toimija ei voi samoilla periaatteilla valita avoimen lähdekoodin järjestelmää? Kyseessä on kumminkin julkaisujärjestelmä, johon periaatteessa kaikilla on mahdollisuus tutustua. Olen myös samaa mieltä siitä, että vaikka ideologisella tasolla ajatus on ylevä, toki se ei saa olla ainoa argumentti valittaessa järjestelmää.

      Tuo on tärkeä pointti, kuinka eri tasoisia tekniset toimittajat voivat olla. Tämän olisi voinut kirjata tuonne huonoihin puoliin. Itseasiassa minä en edes paikallisesti tiedä (googletin :)) yhtään drupal-toimittajaa, jolla olisi edes esim. verkkosivut pystyssä ja referenssejä. Lähimmät taitavat löytyä Oulusta. Onneksemme näin globaalissa, skype-puhelujen maailmassa voimme hyödyntää koko maanlaajuista osaamista.

      Tämä on varmaankin sarjassamme tyhmiä kysymyksiä, mutta tuli mieleen kun puhuit Drupalin ”hyvistä käytänteistä”, että miksi esim. tämänkaltaiselle drupal-osaamiselle ei voi olla jotain vertais-tarkastusyhteisöä tjsp. En tiedä osaanko ilmaista asiaa riitävän selkeästi ja ymmärsinkö, mitä tarkoitit, mutta tuntuisi kaikkien kannalta järkevältä, että olisi jonkinlainen laaduntarkastus/valvonta, vaikka epävirallinenkin. Ja sellaiset toimittajat, jotka tekevät ns. puhdasta ja oikeaoppista koodia, saisivat jonkun ”Meillä on laadukas drupal-koodi -lisenssi” -merkin sivuilleen. Vaikka koodi onkin avointa, sen ei pitäisi tarkoittaa, että se on vapaata ja valvomatonta?!?

      Kiitos keskusteluun osallistumisesta. Avoimin periaatteinhan tämäkin projektiblogi sai alkunsa. Jos Drupalin kanssa tulee ongelmia, toivotaan että joku toinen saman valinnan tehnyt päätyy lukemaan ne täältä, ja voi väistää karikot.

      ystävällisesti,
      Minna

      • Perttu Tolvanen

        Kiitos Minna hyvästä vastauksesta. Drupalin valinta on minusta teidän tapauksessanne erittäin hyvin perusteltu valinta. Etenkin kun aikataulu ja budjetti on rajallinen, ja silti pitäisi tehdä kauaskantoisestikin fiksuja ratkaisuja, niin Drupal on turvallinen valinta. Jos päättävän tahon saa vielä ymmärtämään tuon ”free like a puppy” -ajatuksen, niin antaa palaa vain täydellä höyryllä – ja etenkin jos vielä saa yhdistettyä siihen sen, että avoimesti jakaa tekemiään ratkaisuja.

        Drupal-yhteisössä on paljon sellaista perinteistä koodariasennetta, jossa jakaminen ja muiden töiden hyödyntäminen ei ole suuressa kunniassa. Esim. Drupal-sertifioituja ja maailmanlaajuisen yhteisön toimintaan osallistuvia koodareita on todella vähän Suomessa. Jos laatua taas asiakkaana haluaa painottaa, niin tällaisia tyyppejä pitäisi metsästää. Niitä firmoja jotka vain ratsastavat Drupal-aallon harjalla poimien rusinat pullasta kyllä riittää joka puolelle Suomea. Vähintään kannattaa yrittää saada joku kokeneempi arkkitehti-tyyppi arvioimaan tekniset suunnitelmat ennen toteutusta, tai auditoimaan tekninen toteutus sitten toteutusvaiheen lopussa. Näin voi ainakin hyödyntää vähän turvallisemmin mielin myös jotain kokemattomampaa Drupal-firmaa. Ja periaatteessa voi houkutella vaikka jonkun php-firman tekemään ekan Drupal-projektin hyvällä diilillä.

        En tiedä miksi Drupal-kentässä kukaan ei ole avoimesti lähtenyt puhumaan hyvien käytänteiden puolesta. Joku Wunderkraut puhuu siitä, mutta heidän ratkaisu on lähinnä, että ”ostakaa meiltä arkkitehti auditoimaan, ei maksa kuin muutaman tonnin per päivä”. Eli sellaista todellista hyvien käytänteiden jakamista ei ainakaan verkossa esiinny. Drupal-kehittäjien tapaamisissa sitten kyllä on sitä jonkin verran jo. Ja Wunderkrauttikaan ei pelkästään ratsasta aallolla, vaan panostaa myös esim. sertifiointeihin. Isoin syy hajanaiseen ja villiin Drupal-kenttään lienee yksinkertaisesti se, että asiakaskysyntä ylittää tällä hetkellä tarjonnan. Siksi asiakkaat joutuvat itse toimimaan vahtikoirina, ja kantamaan vastuuta toteutuksen laadusta. Eli asiakkaan kannalta paras tapa onkin varmistaa omat resurssit, ja myös omasta takaa tuleva Drupal-ymmärrys (tai vähintään riittävä aika foorumeiden tutkimiseen ja omatoimiseen opiskeluun).

      • minnami

        Hei Perttu

        Todella hyviä pointteja, kiitos näistä. Arvelinkin että keksin taas pyörän uudelleen, ja olemassa on jo sertifiointijärjestelmiä drupalille. 🙂 Etenkin kiitos ajatuksesta, että voisimme käyttää kokenutta drupal-arkkitehtiä arvioimaan koodin puhtautta.

        t.Minna

  2. Juho Vaiste

    Onnittelut hyvästä valinnasta ja tervetuloa jengiin! 😉

    Hyvät perustelut Drupal-valintaanne kaikinpuolin. Tietoturvapuolesta voisin kuitenkin sanoa, että sekin on useamman tekijän summa. Kyllä uskon, että suuret avoimen lähdekoodin järjestelmät voittavat tietoturvassa pienemmät suljetut järjestelmät ja suurempia vastaan toimintatapa on vaan vähän erilainen: suuri joukko taitavia silmiä pitää kyllä tietoturvastakin huolen, mutta oma aktiivisuuskin tärkeää.

    Onnea Drupal-tiellä!

  3. jeejee

    Drupalin silmäätekevä Jeff Robbins tiivisti ilmaisuuden aika hyvin: ”Drupal is free, like free puppy”. Eli vaikka hankintahinta on ilmainen, niin hoito ja ylläpito maksaa, hyvä hoito ja hyvä ylläpito maksaa enemmän. Pelkän ”ilmaisuuden” vuoksi ei Drupalia kannata valita, mutta se tarjoaa kuitenkin hyvän hinta/laatu -suhteen.

    Drupal on lähtökohtaisesti hyvä valinta suorituskykynsä ja skaalautuvuuden vuoksi. Eli Drupal vastaa myös tulevaisuuden tarpeisiin, sellaisiinkin mitä perustamishetkellä ei ole osattu edes miettiä.

  4. Yrjö Nurkkala

    On hyvä että tiedostetaan lisensoitujen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hallintamallit sekä vertaillaan niitä. Kustannuksien kanssa saa olla sitten hyvin tarkkana. Esimerkkejä ja käytänteitä löytyy lähialueilta mm. Lapin kirjastojen yhteisjärjestelmähanke.
    Asiantuntijoita ohjelmistojen ja sovellusten hallintamalleihin ja niiden sudenkuoppiin löytyy täältä pohjoisesta. iKONTAKT -projektin yksi osio on paneutunut tähän. Lisätietoja iKONTAKT -projektin tuloksista: https://sites.google.com/site/kuntatietohallinto/tyopajailtapaiva-24-10
    Työpaketti 2. Jaettavissa olevien ja avointen järjestelmien hallintamallit ja julkisyksityinen yhteistyö.
    Tapio Matinmikko VTT:ltä (Oulu) on paneutunut asiaan monipuolisesti.
    Menestystä hankkeellenne.

  5. Esa Damski

    Kirjoitit:
    ”Jos www-sivuilla ei ole käytössä julkaisujärjestelmää, se tarkoittaa usein sitä, että sivut päivitetään omalla koneella jollain muokkausohjelmalla (esim. tekstieditori, Frontpage jne..), jonka jälkeen sivut siirretään jonkin siirto-ohjelman avulla www-palvelimelle. Tämä tehdään siis joka kerta, kun sivuun pitää tehdä muutoksia. Tehokasta, eikö totta?

    Sivu www-palvelimella —> siirto-ohjelman kautta omalle koneelle —> muokkaus —> siirto-ohjelman kautta www-palvelimelle –> sivu www-palvelimella.”

    Kuka näin vaikeasti tekee? 15 vuotta olen tehnyt sivustoja siten että saitti on aina koneellani jossa sitä ylläpidän, muutokset tapahtuu synkronoimalla saittia web-palvelimelle. Sisäänrakennettu FTP ja sen synkronointi-toiminto puhaltaa web-palvelimelle vain muuttuneet/uudet tiedostot. En todellakaan koe tätä vaikeaksi vaan hyvinkin fiksuksi. Takavuosina oli käytössä Goliven Cyber Studio, sitten Adoben Golive (sama softa, eri omistaja) ja nykyisin jo pitkään olen käyttänyt Dreamweaveria.

    Vaika itse käytän projekteissani eZ Publish -julkaisujärjestelmää sekä kokemusta on myös Joomlasta niin silti kyseenalaistan jopa julkaisujärjestelmien käytön, tarkoitan sitä että usein on nykyisin asiakkaalla ihan pakkomielle että projekti pitää toteuttaa julkaisujärjestelmällä ja sitten kuitenkin lopulta ylläpidän sivustoa koska asiakas ei osaa käyttää tai ei ehdi panetua julkaisujärjestelmän käyttöön. Tosi järkevää, varsinkin kun julkkarilla toteutetut räätälöidyt sivustot eivät ole asiakkaalle kovin halpoja. Tällaisessa tapauksessa olisi järkevämpää toteuttaa projekti Dreamweaverilla ja käyttää älykkäästi apuna sen templateja, libraryja yms. joiden avulla saitin hallinan ja ylläpidon saa hyvinkin hanskattua vähällä vaivalla.

    No, onnea vaan Drupal-projktillesi, oli vaan pakko kommentoida tuota ees-taas siirtelyä web-palvelimen ja oman koneen välillä, ei se oikeasti noin vaikeaa ole ja jos joku noin toimii niin huh huh…

    • minnami

      Hei Esa

      Kiitos palautteestasi. Ja usko pois, tuotakin (Frontpage jne…) vielä tapahtuu tässä maailmassa. 🙂

      Niinhän sitä on tosiaan puhuttu koko julkkarin kuolemasta. Ja varmasti on tapauksia, joissa julkaisujärjestelmää ei kannata käyttää.

      Mutta viestisi on muutenkin ajankohtainen, kun projekti alkaa olla loppusuoralla ja voin suoraan sanoa että Drupal oli erinomainen valinta meille. Mulle kyseinen julkaisujärjestelmä oli täysin outo ja kuten minulle kerrottiin, Drupal on tavallaan julkaisujärjestelmä julkaisujärjestelmän sisällä, joten siitä tosiaan saa ”ihan sillisalaatin”, jos ei tiedä mitä tekee. Meidän tapauksessa tekninen toimittaja oli/on rakentanut Drupalista erinomaisen ja ennenkaikkea päivittäjille intuitiivisen järjestelmän päivittää. Tämä on sulle varmasti tuttua, mutta jos vastauksen lukee joku joka ei Drupalia tunne, niin esim. meidän tapauksessa käytössä on yläpalkki ”shortcuts” eli valikko, josta voidaan esim. valita:
      Lisää henkilö
      Lisää tapahtuma tai näyttely
      Lisää alasivu
      Muokkaa kuvagalleriaa
      jne.. jne..

      Sen jälkeen päivittäjä päivittää lomakkeen tapaiset kentät ja painaa tallenna. Se on siinä. Esimerkiksi Joomla ei vain taivu vielä tällaiseen, tai sitten sitä pitää kustomoida todella paljon.
      Siinäkin mielessä hyvä aika puhua asiasta, sillä tänään oli käyttäjäkoulutukset ja käyttäjät olivat erittäin tyytyväisiä sivujen päivittämisen helppouteen.

      Meillä ei ole mahdollista, että museolaiset eivät päivittäisi sivuja itse, muuttuvaa sisältöä eli näyttelyitä ja tapahtumia on niin paljon. Tämän vuoksi meillä oli aivan ehdoton lähtökohta että sivujen päivittäminen on helppoa. Sivusto itsessäänkin on näin alkuun hyvin simppeli ja drupal otettiin myös siksi pohjaksi, että tarvittaessa voimme lisätä sinne esim. foorumin tai jonkin muun räätälöidyn jutun lisäosana.

      Ja räätälöinnistä ja sen kalleudesta…hinta oli meidän tapauksessa juurikin kohdallaan. Työstä pitää maksaa, hyvästä työstä (kuten tässä tapauksessa) maksaa ihan mielellään. Se tulee monin kerroin takaisin esim. uusien asiakkaiden kautta, joita toivottavasti esim. kieliversiot ohjaavat museoihin.

      Minna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s