Google tiedon portinvartijana verkossa

Tarkoitus oli tehdä artikkeli hakukoneoptimoinnista (ennenkaikkea sisällön eli esim. artikkelin optimoinnista). Wikipedian määritteen mukaan: ”Hakukoneoptimointi tarkoittaa toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan yksittäisen verkkosivun tai kokonaisen verkkosivuston sijoituksia hakukoneiden hakutulosten luettelossa tiettyjä hakusanoja käytettäessä.”

Hakukoneoptimointi on tärkeä osa verkkosivustoprojektia, etenkin jos on uusi toimija markkinoilla. Meri-Lapin museoilla ei juurikaan kilpailijoita alueella ole, toki sisällön optimointi hakukoneille parantaa löydettävyyttä. Esimerkiksi Google Keywordsin mukaan lähes jokaiselle Meri-Lapin museolle tärkeä avainsana, jonka tulisi löytyä jostain sivustolta, olisi kaupungin museo. Google Keywords ehdottaa siis avainsanoja, joiden sijoittaminen sivustolle parantaa todennäköisesti hakukoneissa löydettävyyttä, sillä avainsanat ovat sellaisia, joilla ihmiset ovat kyseisiä tahoja tai asioita etsineet.

Ongelmaksi totesin asiaan hieman perehtymällä kuitenkin muutaman seikan:

1. Kukaan ei todella tiedä, mikä on parasta hakukoneoptimointia

Muun muassa tärkein ja suurin eli Google salaa algorytminsä eli hakutuloksien järjestäytymislogiikan. Voidaan puhua avainsanoista, metatiedoista, sisällön ja rakenteiden hakukoneoptimoinnista, mutta silti se, mikä nousee hakukoneissa ensimmäiseksi, on kiinni arviolta 200 eri kriteeristä. Tieto on hyvin ristiriitaista eri tahojen kesken, toiset väittävät, että yksittäinen avainsana tulee löytyä 3-6 kertaa asiakirjan sisältä, kun taas suurin osa (jopa Googlen tahot) ovat sitä mieltä, että avainsanojen viljelyllä ei ole tuon taivaallista merkitystä hakukoneille. Ota tuosta nyt selvää?

Tietenkin on paljon onnistuneita projekteja, joissa hakukoneoptimoinnilla on nostettu sivusto hetkeksi tai pidemmäksikin aikaa korkealle hakutuloksissa, mutta alalla on myös paljon huttua ja niin sanottuja spesialisteja, lähinnä markkinointimiehiä, jotka myyvät mututietoa tietona ja käärivät rahat.

Hyväksi todettuja tapoja optimoida sivusto hakukoneille löytyy esimerkiksi suomenkielisestä wikipedia-artikkelista.

2. Sisällön hakukoneoptimointi menee suorittamiseksi

Aloin kohta kohdalta käydä läpi Vierityspalkin sivuilla olevaa artikkelia, kuinka sisältöä voidaan optimoida hakukoneille. Huomasin jo puolessa välissä artikkelia kirjoittaessani, kuinka mekaaniseksi kirjoittaminen meni. Aikamoinen kaksiteräinen miekka, jos asettaa esim. hakukoneoptimoinnin tärkeimmäksi kriteeriksi sisältöä luodessa. Siinä lentää luovuus romukoppaan, kun miettii vain, mikä sana parhaiten tuo kävijöitä hakukoneista omille sivuille.

Jos museot haluavat optimoida sisältöjään vaikka vierityspalkin artikkelin mukaisesti, hyvä esimerkki voisi olla omia kokoelmia koskeva artikkeli. Omat kokoelmat on pysyvä osa museota, sen tärkeimpien esineiden, taulujen, lahjoittajien ja teosten tekijöiden esiin tuominen tekstissä edesauttaisi niiden esiinnousua myös hakukoneissa. Toisaalta erilaiset projektit (KDK, Europeana) museoiden kokoelmatietokantojen avaamiseksi yhteisten asiakasliittymien kautta edesauttaa tässäkin asiassa kokoelmien löytymistä.

Tärkeää on myös huomata artikkelin ilmestymisen ajankohta. Vierityspalkinkin artikkeli on jo yli kaksi vuotta vanha, hakukoneoptimoinnissakin asiat ovat voineet muuttua ja mukaan on voinut tulla lisää asioita, jotka tulee ottaa huomioon. Tämän lisäksi aina tulisi muistaa kriittisesti tarkastella tahoa, jonka artikkelia käy läpi. Lähdekritiikki ja objektiivisuus tulisi huomioida siis myös tässäkin asiassa.

3. Googlen suuri valta

On hullua, kuinka yhdellä organisaatiolla on niin suuri valta tietoon verkossa. Eri lähteistä (täällä ja täällä) käy ilmi, että Google on ihan omassa luokassaan.

StatCounter-search_engine-ww-monthly-201110-201210-bar

Lähde: Statcounter, global stats 2012

 

Jos haluan käydä katsomassa, mitkä termit ovat nousussa/laskussa, käyn Google Trendsissä (esim. Cheek ja kohdemaa: Suomi, käppyrä on jostain kumman syystä hyvinkin nousujohteinen. Kun taas museum ja museums -sanat ja kohdemaa: maailma, hitaasti laskeva käppyrä.) Jos haluan ottaa selvää, mitä avainsanoja kannattaa käyttää,  käyn Google keywordsissa. Jos haluan tietää, millä hakusanoilla ylläpitämilleni sivuille päädytään, käyn Google Analyticsissä.

Eihän tässä ole mitään järkeä? Etenkään jos asiaa ajattelee hiemankaan analyyttisesti. Kuinka voin luottaa selaamaani tietoon? Googlen käyttämät algorytmit ovat salaisia, joten kukaan ei tiedä, miten Google nostaa hakutuloksia. Tuoreimmassa Suomen Kuvalehdessä käsiteltiin asiaa, ja artikkelissa nostettiin esiin Googlen hakutulosten personointi (=hakutulokset muokkautuvat vanhojen hakujen ja klikkauksien perusteella oman mieltymyksen mukaisiksi), jota Google on harrastanut jo vuodesta 2009. Eli algorytmit ovat edelleenkin salaisia, mutta haut ovat kaikkea muuta kuin anonyymejä. Ne ovat enemmän tai vähemmän personoituja, joiden tavoitteena on tuottaa juuri minulle sopivaa sisältöä haussa.

Toisin sanoen jo muuallekin verkkoon levinnyt trendi personoida sisältöjä on hyvin vahvasti ollut osa Googlea jo vuosia. Tiedon sisällöllä ei ole niin paljon merkitystä, vaan sillä kuka sitä tietoa hakee. Tieto muuttuu subjektiiviseksi. Onhan maailma toki mukavampi ja harmonisempi paikka, kun verkossa törmää vain sisältöön, joka vastaa omaa maailmankuvaa ja vahvistaa sitä (Pelottavaa).

Loppupäätelmä:

Hakukoneoptimoinnin tavoitteena on toisin sanoen nostaa oman sivuston näkyvyyttä etenkin Googlen hakukoneessa.

Mikä on sitten pointtini?

Avoimuutta hakumenetelmiinkin! Tai vielä parempi: avoimuutta etenkin hakumenetelmiin (esim. mielenkiintoinen sivusto, theopenalgorithm.com, yrittää avata, siinä hyvin todennäköisesti epäonnistuen, tieteellisin menetelmin Googlen hakumenetelmiä.) Hakukoneiden merkitys verkossa on valtava. Niiden (=Googlen) valta on kohtuuttoman suuri koko Internetin tärkeyteen nähden. Johan sitä lapsena opittiin koulussa, että yksinvalta ja monopoli eivät ole hyväksi.

Miten olemmekin päätyneet tilanteeseen, jossa yhdellä taholla on valta siihen, mitä tietoa verkosta löydetään?

Ehkäpä siksi, että Googlen hakumenetelmät ovat vain niin hyviä ja onnistuneita juuri tuon personoinnin ansiosta. Eteeni listautuu artikkeleita sivustoilta, jotka ovat tuttuja ja turvallisia. Kun teen saman esim. Yahoolla tai Bingillä, huomaan ajattelevani kuinka huono hakukone on, kun se ei tuota samanlaisia tuloksia. Kuinka helppoa onkaan palata takaisin Googleen.

Loppuun vielä helpotuksen huokaus: Tieteellisen tiedon etsintä tapahtuu toki vielä ihan muiden tahojen kautta, yliopistoilla ja tiedelaitoksilla on hyvin paljon erilaisia asiakasliittymiä erilaisiin aineistoihin. Toivon mukaan myös perusjamppa verkossa saa tulevaisuudessa muitakin varteenotettavia hakukoneita hyödynnettäväksi. Tai vähintäänkin oppii hyödyntämään anonyymejä hakukoneita tai hyödyntämään googlea paremmin.

Minna

P.s. Tämä artikkeli on varmaankin sitten malliesimerkki siitä, miten EI tuoteta hakukoneoptimoituja artikkeleita. Sisältö on sekavaa, mielipiteitä täynnä sekä pomppaa aiheesta toiseen. Mutta tulipahan hyvä mieli. 🙂

P.p.s. Googlen hakurobotit nappaavat tämän artikkelin haaviinsa ja koko blogi lentää hakutuloksissa mappiin Ö. Äkkiä foliohattu päähän. 😉

Advertisements

2 comments

  1. Perttu Tolvanen

    Hyviä mielipiteitä 🙂 Ei optimointi itse asiassa ole kovin paljon muuttunut parin viime vuoden aikana. Kilpailu on kiristynyt, mutta Googlekin on toisaalta oppinut arvottamaan muutakin kuin näppäriä temppuja. Siksi oikeastaan optimoinnistakin on tullut selkeämpää. Hyvät sisällöt jotka on kohdennettu ratkaisemaan ongelmia nousevat hakutuloksissakin. Ehkä sisällön suosio on painottunut jonkin verran enemmän, mutta se on ihan hyväkin kehityssuunta. Hyviin sisältöihin linkitetään, ja silloin voi käyttää kriteerinä esim. linkittävien sivustojen auktoriteettia. Tämä kaikki vie webbiä suuntaan jossa pitkäjänteinen ja luotettava toiminta on entistäkin arvokkaampaa. Tämä on minusta hyvää kehitystä.

    Personointi ei näyttele vielä kovin suurta roolia käytännössä. Jonkinlainen ”baseline” on aina pakko olla. Personoinnilla tehdään pientä parantelua ja helpotetaan mm. navigointihakuja. Isoon osaan hakukäyttötapauksia ei personointi tule koskaan tuomaan mitään kovin dramaattista muutosta. Mainosten kohdentamisessa se voi olla kovakin juttu, mutta aina hyvä ja suosittu sisältö tulee pärjäämään.

    Kovalla sisällöllä voi myös aina pärjätä vaikka ei optimoinnista paljon ymmärtäisikään. Lopulta isoin haaste on aina löytää ne oikeat hakusanat mihin kannattaisi keskittyä – sinne tuloksien kärkeen pääsemiseksi kyse on yleensä ajasta ja älystä – ei niinkään tempuista tai tekniikasta.

    • minnami

      Hei Perttu

      Juu, testailin eri hakusanoilla sekä Googlessa (samalla kun olin kirjautunut Gmailiin) että anonyymissä Startpagessa, joka käyttää Googlen hakua. Eipä ne haut tosiaan juuri eronneet toisistaan. Ainoa ero oli anonyymin haun myötä runsaampi määrä mainoksia alkuun.

      Tuo hakukoneoptimointi itsessään tuntuu mulle (asiaan hyvin vähän perehtyneenä) aika mysteeriltä edelleen. Ehkä sitäkin oppii tässä käytännön työssä vähitellen.

      Minun logiikkaan ei meinaa mahtua ajatus siitä, että vastapelaaja salaa omat korttinsa tässä tapauksessa. Tai ehkä sen ymmärrän, onhan yritys kaupallinen toimija. Suurin osa ihmisistä vain käyttää pelkästään ”kuuklea”, joten hieman sen yksinvalta hirvittää. Ehkä tulevaisuudessa Googlen valtaa murtaa jokin uusi taho (muu kuin Facebook ja sen uudistunut haku). Kilpailu on aina hyvästä. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s