Museoiden sovellukset mobiili- ja tablettilaitteille

Joka puolella kuulee puhuttavan sovelluksista eli ”appseista” nykyään. Mitä eroa niillä on verkkosivuihin?

Tämän projektin lopputulos ei ole erillinen sovellus vaan verkkosivu Meri-Lapin museoille osoitteeseen http://www.merilapinmuseot.fi. Nämä sivut löytyvät ”kaikille vapaasta” netistä eli niitä pääsee selaamaan kaikilla Internetiin liitetyillä laitteilla, joissa on joku selain (Chrome, Explorer, Firefox, Opera, Safari jne…).

Mitä ovat sovellukset?

Tällä hetkellä elää myös sovelluskehittämisen ”rinnakkaistodellisuus”, jossa verkkosivuille kehitetään omat sovellukset (Toki on olemassa myös natiivisovelluksia, joille ei ole www-sivuvastinetta.) mobiili- ja tablettilaitteiden kauppoihin (suurimmat lienee Applen Appstore, Androidin Play store sekä  Windows phonen Marketplace).

Sovelluksen ja verkkosivun suurin ero käytännössä on sovellusten epädemokraattisuus. Sovellukset ovat suljetuissa sovelluskaupoissa, joista niitä voivat ostaa tai ladata ilmaiseksi vain sen tietyn laitteen käyttäjät. Myös sovelluskehittäjien näkökulmasta tilanne on mielestäni hassu: olemme tilanteessa, jossa jokaiselle laitteelle tehdään oma sovellus omalla ohjelmointikielellä.

Tämän lisäksi käyttäjän näkökulmasta tilanne on todella epäkäytännöllinen. Esimerkkinä Gmail, jolle on ainakin www-versiona oma mobiilikäyttöliittymä, tablettikäyttöliittymä sekä työpöytäkäyttöliittymä. Tämän lisäksi on mahdollista ladata erillinen Gmail-sovellus ainakin Android-kaupasta sekä Appstoresta. Sama koskee Facebookia, LinkedIn -palvelua ja muita suuria, paljon käytettyjä palveluita, joilla on rahaa kehittää sovellukset vaikka jokaiselle markkinoilla olevalle päätelaitteelle. Käyttäjää jo tässä vaiheessa hengästyttää, sillä käyttöliittymäsuunnittelussa on lähdetty (omasta mielestäni) ennen kaikkea päätelaite edellä, ei käyttäjä. Toisin sanoen sovellus voi olla erinomainen vaikka Ipadille tai Iphonelle, mutta tyystin erilainen kuin www-versio, jolloin käyttäjä joutuu opettelemaan jälleen uuden tavan käyttää samaa palvelua (Esimerkkinä LinkedIn -palvelun sovellus Ipadille).

Verkkosivut toimivat laitteella kuin laitteella. Pääasiassa olemassa olevat, modernit selaimet (Google Chrome, Firefox, Opera, Safari jne…Explorer vaatii lähes aina omat kikkansa näyttääkseen sivut kuten muut selaimet.) toistavat verkkosivut kuin verkkosivut hyvin samalla tavalla. Näkisin että julkisen toimijan, mihin joukkoon museotkin kuuluvat, on ehdottomasti ylläpidettävä omia verkkosivujaan, ainakin vielä. Sovelluskauppaan sitten voidaan luoda sovelluksia, jotka tuovat jotain lisäarvoa käyttäjille.

Museoiden sovelluksia

Mielenkiinnosta otin selvää, millaisia sovelluksia tällä hetkellä on eri sovelluskaupoissa museoille.

– Appstoressa sovellukset ovat pääasiassa kaikki englanninkielisiä, ja suomalaisten museoiden sovelluksia löysin ainoastaan Designmuseolta.

– Androidin Play Storessa sovelluksia on kaikkein eniten, mutta sielläkin suomalaisia on hyvin vähän.

– Windows phonen Marketplacessa museosovelluksia on edelleen kaikkein vähiten ja suomalaisia sovelluksia ei yhtään (ainakaan hakusanalla ”museo”).

Muita huomioita:

– Kaikki museoiden sovellukset ovat ilmaisia. Herää kysymys: miksi? Ymmärrän että ne tuotetaan verovaroilla, mutta peritäänhän museoissa pääsymaksutkin. Jos tehdään hyvä sovellus (esimerkiksi erinomainen peli), siitä voisi pyytää maksun, jonka tuotot menisivät museoiden toimintaan. Sovelluskauppa itsessään on jo eriarvoistava, sillä kaikilla ei ole varaa ostaa älypuhelimia tai tabletteja. Tietenkin toinen kysymys on, onko museon tehtävä edes tuottaa pelejä vai riittääkö, että avataan digiaineistot kaikille, jolloin yksityisen sektorin kautta syntyy uusia innovaatioita / pelejä jne…

– Monet sovellukset (esim. Appstoren Louvre -sovellus ja Designmuseo -sovellus) ovat pääasiassa kuvapohjaisia sovelluksia omista kokoelmista. Louvren sovelluksessa taulut on järjestetty vuosisadan/taiteilijan mukaan ja niitä voi selata kuvagalleriassa. Lisätietoa tauluista ei ole saatavilla perustietojen lisäksi. Designmuseon sovelluksen graafinen ilme on hyvä ja käyttöliittymäkin hauskasti erilainen (rubiikinkuutiomainen kuvapaletti). Miinuksena hallintapaneelin kuvasymbolit ilman selitetekstejä, mikä hankaloittaa käyttöä (Käyttäjä joutuu arvaamaan, mitähän tuo symboli tarkoittaakaan?).

– Toinen ääripää? Alankomaiden OpenGLAM eli AvoinGLAM (Mikä on AvoinGLAM? Lue täältä lisää.) on palkinnut sovelluksia, jotka edistävät kulttuurilaitosten tiedon avoimuutta. Ensimmäisen palkinnon voitti Muse app, jossa käyttäjät voivat yhdistää omia töitään ”vanhojen mestareiden” teoksiin. Suorastaan kerettiläinen sovellus, joka taitaa rikkoa kaikkia mahdollisia vanhoja periaatteita kuten toisen työn kunnioittaminen ja koskemattomuus. Digiaikaa parhaimmillaan /pahimmillaan. 😉

Mitä tulevaisuus tuo?

Tulevaisuuden trendi? Mitä tekee esimerkiksi sosiaalinen media? Facebook on muutostilassa, ja Zuckerberg julistikin taannoin, että Facebook on kiinnostunut myös hakukonemarkkinoista (tuleva Graph search). Facebookiin on ilmestynyt myös ”sosiaalisia kotisivuja”. Esimerkkinä kun haet Louvrea Facebookin kautta, saat eteesi Louvren sivun, josta näkee:

– Ketkä kävivät siellä (mahdollisesti Foursquaren kautta)

– Ketkä tykkäsit sivusta

– Ketkä puhuvat Louvresta Facebookissa

– Aikataulut, kellonajat, osoitteet

– Tapahtumat

– Videokanavat

Helposti herää kysymys, mihin me enää tarvitsemme omia kotisivuja?

Vastaus: kaikki eivät ole Facebookissa. Emme voi vielä ainakaan pakottaa ihmisiä liittymään sosiaaliseen mediaan. Toki tällainen sivu on erinomainen lisä muun digitaalisen olemassaolon lisäksi. Kaikki tämä on tietyllä tavalla vielä opettelua; Asiat muuttuvat, ja trendit tulevat ja menevät sitä tahtia, että nyt luotu sivu tai sovellus voi olla jo vuoden päästä menneen talven lumia.

Sovellukset ovat ainakin Suomessa vielä lapsenkengissä. Lisää sovelluksia (myös suomen kielellä) tulee lähitulevaisuudessa varmasti paljon. Onko sovellukset sitten tulevaisuutta ja ”vapaa netti” mennyttä, kuten jotkut uumoilevat? Sovelluskehittäjät tuntuvat itsekin olevan asiasta eri mieltä. Toiset näkevät sovelluskaupat tulevaisuuden trendinä, toiset uskovat että verkkosivut ja HTML5 ovat sitä, mihin panokset kannattaisi laittaa. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan mennään.

Minna

Advertisements

4 comments

    • minnami

      Hei Yrjö

      En ole ihan varma, mihin viittaat? Tarkoitatko sovelluksia yleensä vai museoiden sovelluksia? Tämä bloggaus ei suoranaisesti liity meidän projektiin, koska emmehän ole tekemässä sovellusta vaan yhteistä nettisivua. Minusta oli vain mielenkiintoista ottaa selvää, kuinka museot Suomessa ovat sovellusten tekoon lähteneet mukaan.

  1. minnami

    Huomenta Tomi,
    kiitos linkeistä. Pitääpä kotona asiaankuuluvilla laitteilla tutustua sovellukseen. Kuvankaappaukset käyttöliittymästä miellyttävät ainakin kovin. Jotenkin sitä nyt pienten päätelaitteitten kanssa on alkanut mieltyä yhä enemmän ja enemmän simppeleihin ratkaisuihin, joissa asia tulee nopeasti ja helposti esiin ruudulla.

    Minna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s